Ihmisten elinikä maailmanlaajuisesti pidentyy.Nykyään useimmat ihmiset voivat elää yli 60-vuotiaiksi tai jopa vanhemmaksi.Vanhusten määrä ja osuus kasvaa kaikissa maailman maissa.
Vuoteen 2030 mennessä joka kuudes ihminen maailmassa on 60-vuotias tai vanhempi.Tuolloin 60 vuotta täyttäneen väestön osuus kasvaa vuoden 2020 miljardista 1,4 miljardiin.Vuoteen 2050 mennessä 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kaksinkertaistuu 2,1 miljardiin.80-vuotiaiden ja sitä vanhempien väestön odotetaan kaksinkertaistuvan vuosina 2020–2050 ja nousevan 426 miljoonaan.
Vaikka väestön ikääntyminen, joka tunnetaan nimellä väestön ikääntyminen, alkoi korkean tulotason maista (kuten Japanista, jossa 30 prosenttia väestöstä on jo yli 60-vuotiaita), nyt matala- ja keskituloiset maat kokevat suurimmat muutokset.Vuoteen 2050 mennessä kaksi kolmasosaa maailman yli 60-vuotiaista väestöstä asuu matalan ja keskitulotason maissa.
Selitys ikääntymisestä
Biologisella tasolla ikääntyminen on seurausta erilaisten molekyyli- ja soluvaurioiden kertymisestä ajan myötä.Tämä johtaa asteittain fyysisten ja henkisten kykyjen heikkenemiseen, sairauksien riskin kasvuun ja lopulta kuolemaan.Nämä muutokset eivät ole lineaarisia eivätkä johdonmukaisia, ja ne liittyvät vain löyhästi henkilön ikään.Vanhusten keskuudessa havaittu monimuotoisuus ei ole sattumanvaraista.Fysiologisten muutosten lisäksi ikääntymiseen liittyy yleensä muita elämänmuutoksia, kuten eläkkeelle siirtyminen, muutto sopivampaan asumiseen sekä ystävien ja kumppanien kuolema.
Yleisiä ikääntymiseen liittyviä terveysongelmia
Vanhusten yleisiä terveysongelmia ovat kuulon heikkeneminen, kaihi ja taittovirheet, selkä- ja niskakivut sekä nivelrikko, krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, diabetes, masennus ja dementia.Iän myötä ihmiset kokevat todennäköisemmin useita sairauksia samanaikaisesti.
Toinen vanhuuden ominaisuus on useiden monimutkaisten terveystilojen ilmaantuminen, joita usein kutsutaan geriatrisiksi oireyhtymiksi.Ne ovat yleensä seurausta useista taustalla olevista tekijöistä, mukaan lukien heikkous, virtsankarkailu, kaatumiset, delirium ja painehaavat.
Terveelliseen ikääntymiseen vaikuttavat tekijät
Pidempi elinikä tarjoaa mahdollisuuksia paitsi iäkkäille ihmisille ja heidän perheilleen myös koko yhteiskunnalle.Lisävuodet tarjoavat mahdollisuuksia uusiin harrastuksiin, kuten jatkokoulutukseen, uuteen uraan tai pitkään laiminlyötyihin intohimoihin.Ikääntyneet ihmiset myös edistävät perheitä ja yhteisöjä monin tavoin.Se, missä määrin nämä mahdollisuudet ja panokset toteutuvat, riippuu kuitenkin pitkälti yhdestä tekijästä: terveydestä.
Todisteet viittaavat siihen, että fyysisesti terveiden ihmisten osuus pysyy suunnilleen vakiona, mikä tarkoittaa, että huonokuntoisten vuosien määrä kasvaa.Jos ihmiset voisivat elää nämä ylimääräiset vuodet hyvässä fyysisessä kunnossa ja jos he eläisivät kannustavassa ympäristössä, heidän kykynsä tehdä asioita, joita he arvostavat, olisivat samanlaisia kuin nuoremmilla.Jos näille lisävuosille on pääosin ominaista fyysisten ja henkisten kykyjen heikkeneminen, niin vaikutukset ikääntyneisiin ja yhteiskuntaan ovat negatiivisempia.
Vaikka osa vanhuudessa tapahtuvista terveydellisistä muutoksista on geneettisiä, useimmat johtuvat yksilön fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä – mukaan lukien heidän perheidensä, asuinalueinsa ja yhteisönsä – sekä heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan.
Vaikka jotkin ikääntyneiden terveyteen liittyvät muutokset ovat geneettisiä, useimmat johtuvat fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä, mukaan lukien heidän perheestään, naapurustosta, yhteisöstä ja henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten sukupuolesta, rodusta tai sosioekonomisesta asemasta.Kasvuympäristöllä, jopa sikiövaiheessa, yhdistettynä heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa on pitkäaikainen vaikutus heidän ikääntymiseensa.
Fyysiset ja sosiaaliset ympäristöt voivat suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa terveyteen vaikuttamalla mahdollisuuksien, päätösten ja terveellisen käyttäytymisen esteisiin tai kannustimiin.Terveellisen käyttäytymisen ylläpitäminen koko elämän ajan, erityisesti tasapainoinen ruokavalio, säännöllinen fyysinen harjoittelu ja tupakoinnin lopettaminen, vähentävät ei-tarttuvien sairauksien riskiä, parantavat fyysisiä ja henkisiä kykyjä ja viivästyttävät hoidon tarvetta.
Tukevat fyysiset ja sosiaaliset ympäristöt antavat ihmisille myös mahdollisuuden tehdä tärkeitä asioita, jotka voivat olla haastavia kykyjen heikkenemisen vuoksi.Esimerkkejä tukevista ympäristöistä ovat turvallisten ja esteetön julkisten rakennusten ja kulkuvälineiden saatavuus sekä kävelykelpoiset alueet.Ikääntymisen kansanterveysstrategioita kehitettäessä on tärkeää huomioida paitsi yksilölliset ja ympäristölliset lähestymistavat, jotka vähentävät ikääntymiseen liittyviä menetyksiä, vaan myös sellaisia, jotka voivat edistää palautumista, sopeutumista ja sosiaalis-psykologista kasvua.
Haasteet ikääntyvän väestön ratkaisemisessa
Ei ole olemassa tyypillistä vanhusta.Joidenkin 80-vuotiaiden fyysiset ja henkiset kyvyt ovat samankaltaisia kuin monilla 30-vuotiailla, kun taas toiset heikkenevät merkittävästi nuorempana.Kattavien kansanterveystoimien on vastattava vanhusten monenlaisiin kokemuksiin ja tarpeisiin.
Ikääntyvän väestön haasteisiin vastaamiseksi kansanterveysalan ammattilaisten ja yhteiskunnan on tunnustettava ja haastattava ikäihmisten asenteet, kehitettävä politiikkaa nykyisten ja ennakoitujen suuntausten käsittelemiseksi ja luotava tukevia fyysisiä ja sosiaalisia ympäristöjä, jotka antavat vanhuksille mahdollisuuden tehdä tärkeitä asioita, jotka saattavat olla haastavia. kykyjen heikkenemiseen.
Yksi esimerkki sellaisestafyysinen tukiväline on wc-hissi.Se voi auttaa vanhuksia tai liikuntarajoitteisia ihmisiä kohtaamaan kiusallisia ongelmia wc:ssä.Ikääntymisen kansanterveysstrategioita kehitettäessä on tärkeää huomioida paitsi yksilölliset ja ympäristölliset lähestymistavat, jotka vähentävät ikääntymiseen liittyviä menetyksiä, vaan myös sellaisia, jotka voivat edistää palautumista, sopeutumista ja sosiaalis-psykologista kasvua.
WHO:n vastaus
YK:n yleiskokous julisti vuodet 2021-2030 YK:n terveen ikääntymisen vuosikymmeneksi ja kehotti Maailman terveysjärjestöä johtamaan sen täytäntöönpanoa.YK:n terveen ikääntymisen vuosikymmen on maailmanlaajuinen yhteistyö, joka kokoaa yhteen hallitukset, kansalaisyhteiskunnan, kansainväliset järjestöt, ammattilaiset, korkeakoulut, tiedotusvälineet ja yksityiset sektorit ryhtymään 10 vuoden koordinoituun, katalyyttiseen ja yhteistyöhön pidempään ja terveellisempään elämään.
Vuosikymmen perustuu WHO:n maailmanlaajuiseen ikääntymistä ja terveyttä koskevaan strategiaan ja toimintasuunnitelmaan sekä Yhdistyneiden kansakuntien Madridin kansainväliseen ikääntymistä koskevaan toimintasuunnitelmaan, jotka tukevat Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen 2030 Agenda ja Sustainable Development -tavoitteiden saavuttamista.
YK:n terveen ikääntymisen vuosikymmen (2021-2030) pyrkii saavuttamaan neljä tavoitetta:
Muuttaa ikääntymiseen liittyvää kerrontaa ja stereotypioita;
Luoda ikääntymistä tukevia ympäristöjä;
tarjota integroituja hoito- ja perusterveydenhuoltopalveluja iäkkäille henkilöille;
Parantaa terveen ikääntymisen mittausta, seurantaa ja tutkimusta.
Postitusaika: 13.3.2023
